”Meidän piti muuttaa maailmaa. Meistä tuli muurareita, taksikuskeja, suutareita…” Suutareihin törmää välillä myös koira-alalla, tosin ei aina sellaisiin kuin yleisesti suutareita on opittu tuntemaan… Anssi Kelan rallatus eri ammateista tuo usein mieleen samanlaisen kavalkaadin eri ammattinimikkeitä koirapuolella. On koirahierojia, urheilukoirahierojia, eläinfysioterapeutteja, kraniosakraaliterapeutteja, akupunktiohoitajia, eläinosteopaatteja. Jokaisella näistä omat koulutustaustansa. Kun koiranomistajalle tulee tarve hoidattaa koiraansa muualla kuin eläinlääkärissä, ovat usein hyvät neuvot kultaakin kalliimmat. Internet on pullollaan toinen toistaan erilaisempia palveluntarjoajia mitä tulee niin hierontaan, mobilisointiin kuin yleiseen hoitamiseen. Uskottavan näköiset kotisivut, y-tunnus ja ammattinimike saattavat jollekin toimia palvelun laadun takeena, mutta asiaan tarkemmin hyvän tai vähemmän hyvän kokemuksen kautta perehtyneet tietävät ettei asian laita välttämättä olekaan niin.
Kenellä on vastuu?
Ihmispuolella terveydenhoitoalalla työskenteleviä valvotaan julkisen tahon puolelta (Valvira), mutta eläin- ja lähinnä koirapuolella tällaista samanlaista valvontaa suorittavaa tahoa ei vielä toistaiseksi ole tiedossa/olemassa. Valvonnan puute tarkoittaa käytännössä sitä, että markkinoilla voi olla (ja onkin) mukana myös paljon itseoppineita palveluntarjoajia. Esimerkiksi koirahierojan ammattinimikettä ei ole vielä suojattu eli kuka tahansa voi kutsua itseään koirahierojaksi. Räikeimpiä väärinkäytöksiä lukuunottamatta tällaisten toimijoiden palveluun, sen tasoon, hintaan tai laatuun ei puutu kukaan. Moni koiranomistaja ei ymmärrä etukäteen selvittää, millaiselle ammattilaiselle on koiraansa viemässä. Hienolta ja vakuuttavalta kuulostava nimike saattaa hämätä eikä välttämättä anna oikeaa kuvaa henkilön osaamisesta.
Valvonnan puuttuessa eläinpuolella suuri rooli lankeaa koira-alan koulutuspalveluiden tuottajille. Yksityiset koulut tarjoavat jos jonkinnäköistä opetusta koiran hoitoon ja hyvinvointiin liittyen erilaisten kurssien ja koulutusten puitteissa. Tässä kohtaa kannattaa olla tarkkana! Koska koulut ovat yksityisiä, ei niidenkään toimia varsinaisesti kukaan valvo. Toisin sanoen ei ole olemassa yleisesti säädettyjä standardeja siitä millaista koulutuksen tason tulisi olla. Kesto, hinta ja sisältö ovat vapaasti palveluidentuottajien eli koulujen määriteltävissä. Usein nämä kolme asiaa myös tekevät käytännön tasolla eri koulujen välille sen eron.
Laatua sen olla pitää!
Tärkein valintakriteeri koulutuksessa tulisi kuitenkin olla sisältö eli laatu. Kumman sinä mieluummin valitsisit: a) koulutus, jossa asiat käydään pintapuolisesti läpi ja hinta on 3100 euroa vai b) koulutus, jossa asiat käydään syvemmällä tasolla läpi ja hinta on 3900 euroa? Yksi valintaan vaikuttava tekijä on toki oma käyttötarve kyseiselle koulutukselle. Onko esim. koirahierojakurssille osallistumisen tarkoituksena osata sen jälkeen hieroa ja hoitaa omia koiria vai pyritkö kenties tekemään koirahierojan työstä itsellesi oikean ammatin ja päätät perustaa koira-alan yrityksen? Vastuu on myös sinulla, kuluttaja. Olet kävelevä valomainos siitä, mitä edustat. Jos teet työtä suhteellisen puolustuskyvyttömien ja rakkaiden eläinten parissa, etkö haluaisikin hoitaa työsi mahdollisimman hyvin? Mitä eväitä tarvitset päästäksesi tavoitteeseesi? Milloin olet valmis?
Tutkinto on puolueeton todiste ammattitaidosta
Koulutuksen tavoitteena tulisi aina olla, että opiskelijat saavat kurssin aikana riittävät valmiudet ammattitutkinnon suorittamiseen. Se on ainoa tie turvallisen ja varmasti ammattitaitoisen eläintenhoitajayhteisön ylläpitämiseen. Se tuo uskottavuutta ja toimii myös laadun takeena.
Eläintenhoitajan ammattitutkinto on Opetushallituksen alainen tutkinto. Osaamisen arviointi perustuu näyttötutkintoon, joka koostuu useammasta eri osiosta. Eläintenhoitamisen ammattitutkinnon osaamisaloja on kahdeksan: klinikkaeläinhoitaminen, koe-eläinhoitaminen, eläintarhaeläinten hoitaminen, eläinkauppa, eläinhoitola, koirahieronta, eläinten kouluttaminen ja eläinten trimmaaminen. Koirahierojan näyttötutkinto tuli eläintenhoidon osaamisalaksi vuonna 2012 ja sen suorittamiseen kuuluu kolme osaa: koiran hoito ja hieronta, asiakaspalvelu ja työelämätaidot sekä yritystoiminta. Näyttöä arvioivat kolme puolueetonta koira-alan ammattilaista. Tutkinnon suorittanut saa Opetushallituksen vahvistaman virallisen tutkintotodistuksen osoituksena ammattitaidostaan.
Ammattitutkinnon suorittanut henkilö voi kutsua itseään esimerkiksi seuraavasti: Eläintenhoitaja, osaamisalana koirahieronta tai lyhennettynä joko Eläintenhoitaja, AT tai Trimmaaja, AT riippuen suoritetun tutkinnon osaamisalasta. Lisää tietoa tutkinnosta ja sen suorittamisen perusteista löydät täältä: http://www.oph.fi/download/144323_Elaintenhoitajan_at_2012.pdf
Koirahierojaksi valmistuminen ei siis aina tarkoita samaa kuin ammattilainen. Ammattitutkinnon suorittaminen ja koirahierojaksi valmistuminen on eri asia kuin koulutukseen osallistuminen. Näiden välinen ero on tehtävä selväksi kuluttajalle, jonka tehtävä ei ole lähteä perehtymään suomalaisten koirahierojien koulutustaustoihin tarkemmin – varsinkaan kokeilemisen riskillä. Koiraa ei voi eikä saa käyttää välikappaleena siihen, että testataan mitä henkilö X osaa tehdä. Hoidon tulee aina perustua molemminpuoliseen luottamukseen ja avoimuuteen.
Katse tulevaisuuteen
Tulevaisuus painottuu ammattitutkinnon suorittaneisiin ammattilaisiin. Jatkokoulutuksiin pääseminen vaatii ammattitutkinnon suorittamista. Yhteistyö muiden ammattikuntien kanssa mahdollistuu, kun olet virallisesti osoittanut oman pätevyytesi ja ammattitaitosi.
Ajattele koulua valitessasi mieluummin tulevaisuutta kuin hetkeä heti kurssin jälkeen. Varmista, että kouluttajasi ovat ammattitutkinnon suorittaneita eläinalan toimijoita ja että koulutus vastaa omia tarpeitasi jatkoa ajatellen.
Koirahierojaksi voi opiskella muutamissa eri kouluissa Suomessa. Koulut ovat vielä tällä hetkellä yksityisiä eikä julkisen opetuksen piiriin kuulu laajemmalti koirahierontaa. Tampereen Koirahierojakoulussa voit opiskella koirahierontaa vuoden ajan yhteensä 40 kontaktipäivän mittaisesti. Tämän lisäksi opetukseen kuuluu muun muassa etätehtäviä, asiakashierontoja ja lopputyö. Koulutuksen tavoitteena on tuottaa ammattimaisia koirahierojia, jotka jatkokouluttautuvat eteenpäin ja edustavat omalla tekemisellään ammattimaista koiranhoitamista. Kattava ja monipuolinen koulutus antaa hyvät lähtökohdat tutkinnon suorittamiselle.
Kouluttaudu vain ammattilaisten opissa!
Koirahierojille jatkokoulutusta ja ammattimaisuutta takaamassa Suomen Koirahierojat ry, josta lisätietoa löytyy osoitteesta www.suomenkoirahierojat.fi.
Tampereen Koirahierojakoulu 