”Hei, olisin kiinnostunut tuomaan koirani hierontaan. Musti on 7-vuotias labradorinnoutaja, ihan kotikoira. Viime aikoina olen alkanut kiinnittää huomiota sen tapaan liikkua. Se ei liiku yhtä sulavasti kuin aiemmin. Etujalkoja se mielestäni ontuu välillä. Mietin et voisko hieronnasta olla apua Mustin ongelmiin. Millon sulla olis vapaita aikoja?”
Tällainen sähköposti on tutun kuuloinen varmasti monelle koirahierojalle. Omistaja on huomannut muutoksen koiran liikkumisessa ja ontuminen vakavampana oireena on saanut koiranomistajan hakemaan apua tilanteeseen. Oireet ovat tärkeitä indikaattoreita koirahierojalle, joka heti viestin luettuaan alkaa paikallistaa ongelmaa koiran kropassa. Pohtii koiran rakennetta ja tapaa liikkua. Jokaiseen mieleen tulevaan asiaan ammattitaitoinen koirahieroja löytää lisäkysymyksiä. Millaisella liikunnalla koiraa pidetään? Liikutetaanko sitä taluttimessa vai vapaana? Onko sen luustoa röntgenkuvattu? Jos on, milloin ja mitkä olivat tulokset? Annetaanko koiralle mitään lisäravinteita? Onko koiraa aiemmin hierottu? Jos on, kuka hieroi, milloin, miksi ja mitä hieroja sanoi koiran lihasten kunnosta ja yleisesti koiran voinnista? Nämä kaikki ovat tärkeitä, selvitettäviä asioita silloin kun pohditaan miten koiralle rakennetaan toimiva hoitopolku.
Riittääkö, jos lääkitys on kunnossa?
Kun oireisto on yllä mainitun kaltainen, yleensä omistaja ottaa ensin yhteyttä eläinlääkäriin. Eläinlääkäri on se tuttu ja turvallinen taho, varsinkin pienemmillä paikkakunnilla ainoa alan ammattilainen. Eläinlääkäriin luotetaan kuin vuoreen ja vain harvoin kyseenalaistetaan sieltä saatuja ohjeita ja neuvoja. Joskus saattaa kuitenkin käydä niin, ettei koiran ontumiselle löydetä eläinlääkärissä mitään selkeää syytä. Otetaan verikokeet, testataan raajojen ja nivelten liikkuvuudet, tunnustellaan koira läpi. Pientä aristusta saattaa joissain paikoin olla, mutta varsinainen syy jää vähän hämärän peittoon. Ontumiselle on olemassa monia mahdollisia syitä, joten tällainen lopputulema ei ole mitenkään poikkeuksellinen.
Olettaen että koira kuitenkin kärsii jonkinasteisesta kivusta, sille määrätään kipulääkekuuri. Kipulääkkeen tarkoitus on lieventää kiputuntemusta tai turruttaa se kokonaan. Kipulääkkeen avulla koira saadaan liikkumaan paremmin tai enemmän. Ehkä ontumisessa on kyse jostain väliaikaisesta, ohimenevästä oireesta. Ehkä taustalla on nivelrikkoa tai muuta rakenteellista ongelmaa.
Mikäli oireet eivät helpota tietyn ajan kuluessa, suositellaan jatkotutkimuksia. Ja ei kun kotiin kipulääkkeitä syöttämään ja toivomaan, että koira parantuisi ja liikkuminen alkaisi taas muistuttaa normaalia. Koiraa liikutetaan yleensä tässä vaiheessa sen verran, minkä se kokee mielekkääksi. Lyhyitä lenkkejä, koska pientä liikuntaa on saatava.
Tällainen oire-tutkimus-kipulääke -toimintakaava saman asian tiimoilta voi toistua joidenkin koirien kohdalla useamman kerran. Kun jokin asia toistuu riittävän usein, siihen tottuu. Siitä tulee tavallista. Koiran käytöstä aletaan puolustella. Ainahan se on vähän hassusti kävellyt. Eihän se koskaan oo ollu oikeen mikään liikkuja, tykkää enempi vaan olla ja möllöttää. Koiran olemukselle haetaan perusteita ja sen oireita yleensä vähätellään. Onhan helpotukseksi saatu jo kipulääkettä. Sehän auttaa. Niin se eläinlääkäri sanoi. Seurataan nyt vielä. Kuulostaako tutulle?
Hoidatko ongelmaa vai oireita?
Joissakin tapauksissa ontuminen helpottaa lyhyen ajan kuluttua eikä koskaan toistu. Tällaisissa tapauksissa omistaja voi huokaista helpotuksesta ja jatkaa elämää koiran kanssa normaaliin tapaan. Jos oireilu on kuitenkin jatkunut pidemmän aikaa tai esiintyy toistuvasti, antaa se aihetta paitsi jatkotutkimuksiin myös muuhun hoitoon. Koira tarvitsee kipulääkkeen lisäksi myös manuaalista hoitoa.
Koiran lihakset jumiutuvat ontumisesta herkästi, kun koira ei käytä itseään normaalisti. Lihaksiin alkaa kertyä maitohappoa eikä energia-aineenvaihdunta toimi kunnolla. Koira ei kykene normaaleihin liikelaajuuksiin ja se alkaa etsiä toisenlaista tapaa liikkua. Se ei ehkä halua liikkua. Virheellinen liikekaavasto vaikuttaa sekä lihasten että selkärangan toimintaan. Raajojen ontuminen heijastuu selkään ja tällöin vahvan tukilihaksiston merkitys korostuu. Jos kyseessä on esimerkiksi ylipainoinen kotikoira, ovat lyhytaikaisenkin ontumisen aiheuttamat vahingot koiran kropassa jo riittävä syy siihen että oireilua ei voida kuitata vain lääkkeellä hoitamalla.
Ontuminen on aina selkeä oire jostakin. Lääkkeellinen hoitaminen helpottaa kyllä oireita, mutta siirtää ongelmaa. Ontumisen syy olisi aina mahdollisuuksien mukaan selvitettävä – ja jos ei syy löydy eläinlääkärissä, kokeile jotain toista ammattilaista. Taustalla voi olla esimerkiksi lihaskireys koiran kolmipäisessä olkalihaksessa (lat. Triceps brachii). Tämä on ehkä yksi niitä yksinkertaisimpia, helpoimmin hoidettavissa olevia syitä. Sen hoitamiseen ei välttämättä tarvita lainkaan kipulääkettä, vaan suurempi apu voi olla esim. hieronnasta tai akupunktiosta. Ammattitaitoinen koirahieroja osaa jo lyhyen palpaation aikana tunnistaa koiran kropan ongelmakohdat ja alkaa hoitaa niitä asianmukaisesti. Osalla koirahierojista on oman kädentaitonsa lisäksi turvallisia ja helppokäyttöisiä apuvälineitä (hoitava laser, TENS, lämpö- ja kylmäpakkaukset), joita voidaan käyttää monissa hoitotapahtumissa hyödyksi.
Koiranhoidossa ei ole yhtä oikeaa, kaiken ratkaisevaa hoitokeinoa. Eläinlääkäreillä, eläinfysioterapeuteilla, koiraosteopaateilla, koirahierojilla ja muilla alan tunnetuilla ammattilaisilla on kaikilla oma paikkansa koiran hoitopolussa. Joidenkin koirien hoitopolku on helppo ja ratkaisukeskeinen, toisten taas mutkaisempi ja enemmän kysymyksillä kuin vastauksilla täytetty. Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse osata kaikkea. Tunnustusta on annettava puolin ja toisin ja luotettava siihen, että jokainen hoitaa oman leiviskänsä sen vaatimalla tarkkuudella yhteisen päämäärän, koiran hyvinvoinnin, eteen.
Älä jää yksin koirasi ongelmien kanssa
Onko sinua mietityttänyt jokin koirasi liikkumiseen liittyvä asia? Oireileeko koirasi jollain tapaa? Onko sitä tutkittu, mutta syy jäänyt selvittämättä? Jos olette jo käyneet eläinlääkärin vastaanotolla, ota seuraavaksi yhteyttä oman alueesi opetushallituksen alaisen ammattitutkinnon suorittaneeseen koirahierojaan. Koirahieroja huoltaa koirasi lihaksiston ja kertoo oman näkemyksensä siitä, mistä hoidosta olisi koiralle suurin hyöty. Ammattitaitoinen koirahieroja tekee yhteistyötä alan muiden ammattilaisten kanssa ja on valmis tarvittaessa ohjaamaan koiran sen tarvitsemaan hoitoon – oli se sitten kenen tahansa järjestämä. Tärkeintä on saada oireilun syy selville ja koira kuntoon. Kun kontrolli koiran tilanteesta on koiranomistajalla, koirahierojalla ja eläinlääkärillä, voidaan luotettavasti mitata hoidon toimivuutta ja pohtia mahdollisia jatkotoimia.
Kuinka jatkossa välttää oireiden pitkittyminen? Miten hoitopolusta saadaan mahdollisimman toimiva, yksinkertainen ja edullinen? Siinä mietittävää ihan meille jokaiselle – niin koiranomistajan kuin koiran hyvinvoinnin parissa työskentelevän ammattilaisen roolissa.
Liikkumisen täyteistä ja oireetonta syksyn odotusta!